Paikallisuutiset

Tilinpäätös vanhalta valtuustolta lahjana uusille – vaikeisiin vuosiin varauduttava

Pellon kunta teki pitkästä aikaa tappiollisen tilinpäätöksen. 300 000 euron alijäämää kutisti aiempien vuosien kertynyttä ylijäämää, vaikka sitä jäikin vielä yli kaksi miljoonaa euroa. Lohtuna kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkkö piti kunnanvaltuuston kokouksessa sitä, että se on sentään 100 000 euroa vähemmän kuin oli arvioitu.

Uuden valtuuston hyväksynnän saaneen tilinpäätöksen tappiollisuuteen syyt löytyvät hänen mukaansa edellisistä vuosista.

– Kun hyvinvointialueelle siirryttäessä oli eletty yli varojen ja tehty lisätalousarviota, valtio tulkitsi rahat soten menoiksi ja jyvitti ne hyvinvointialueelle. Tämä näkyy valtion antamassa rahoituksessa vuosittain, hän avasi tilinpäätöstä valtuutetuille.

Kunnan alijäämä jäi ennakoitua pienemmäksi, koska toimintatuotot kasvoivat. Tämä johtui puolestaan sote-tilojen hyvästä vuokraustilanteesta sekä maahanmuuton ja kotoutumisen tukeen saaduista tuloista.

– Toisaalta kuluja ei kuitenkaan saatu kuriin niin hyvin kuin olisi pitänyt, Jaako-Körkkö sanoi.

Esimerkiksi kunnan kiinteistöjen ylläpitokulut ja parilta kuukaudelta budjetoimatta jääneet koulun leasing-kulut kasvattivat hänen mukaansa menoja yllättäen.

Tapio Pieskä ihmetteli, miksi vanha valtuusto jättää tilinpäätöksen hyväksymisen uudelle valtuustolle ikävänä perintönä. Lisäksi hän kyseli tilintarkastajan kertomuksen sanamuodon perään, että viittaako se siihen, että kaikille talousarvion ylityksille ei ole edes saatu valtuuston hyväksyntää tai että ovatko ne laillisiakaan.

Katja Jaako-Körkkö vakuutti, että kaikki päätöksenteko on hoidettu lain mukaan ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Hänen mukaansa muissakin kunnissa on käynyt vastaavalla tavalla, että tilinpäätöstä ei ole ehditty saada valmiiksi vanhalle valtuustolle, vaan se on jäänyt uuden hyväksyttäväksi.

Valtio rahoittaa Pellon kunnan toimintaa noin kahdella miljoonalla eurolla. Verotulojen kertymä on vuodelta 2024 ollut 7,5 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa eli 5,4 miljoonaa on tuloverojen osuutta, 1,25 miljoonaa kiinteistöveroja ja lähes 900 000 yhteisöveroja.

– Ainoastaan verotuloihin voimme vaikuttaa. Taloustilannetta kiristää, että kunnan konserniyhtiöt eivät voi hyvin. Kiinteistö Oy Pellon vuokra-asuntojen tilannetta on saatu kohennettua, kun on tehty tervehdyttämisohjelma ja purettu rakennuksia. Näin on saatu ylläpitokuluja alas.

Katja Jaako-körkkö muistutti, että tulossa on vaikeita aikoja.

– Teidän päättäjien on tehtävä ratkaisuja. Satsataanko lapsiin ja nuoriin vai vajaakäytöllä oleviin kiinteistöihin. Valitaanko mieluummin ihmiset vai seinät, hän totesi.

Esimerkiksi keväällä paljon puhuttaneen hirsikoulun tulevaisuus on tulossa valmistelun kautta päätöksentekoon syksyllä, koska edellisen valtuuston antama lisäaika on hupenemassa. Katja Jaako-Körkkö kiitteli päättäjiä esihenkilöinään ja työntekijöitä luottotiiminään ja toivoi, että saumaton yhteistyö jatkuu.

– Vauhti voi olla välillä vaarallisen kovaa, mutta avoimella ja rakentavalla päätöksentekoilmapiirillä pärjätään. Avoin ja rakentava päätöksentekoilmapiiri on tärkein.

Keskustan ryhmän Tuula Ylisaukko-ojan esittämässä valtuustoaloitteessa toivottiin päättäjien yhteisiä kohtaamisia mahdollisimman paljon. Tiina Paakki (ps.) sen sijaan vetosi omassa aloitteessaan tiukkaan talouteen ja esitti, että luottamuselimiin valittujen ja viranhaltijoidenkin osallistuvan säästökuuriin.

– Kokouspalkkioista voitaisiin säästää vähintään kymmenen prosenttia. FCG:n painelaskelman mukaan olemme muutamassa vuodessa ajautumassa kriisikunnaksi ellei kunnon säästöjä saada aikaan. Tämä ei ole iso säästökohde, mutta tärkeä ja suuntaa näyttävä toimenpide, Tiina Paakki totesi aloitteessaan.